"Miehet eivät ikinä löytäisi häntä. Tyttö laskisi hänet ulos, kun he pääsisivät takaisin kotiin. Ja kyllähän kellariin piiloutunut isä tietäisi pojan piilopaikan, jos tulisi yläkertaan. "Pelottaako sinua siellä?" tyttö supisi hiljaa miesten huudellessa heitä. "Ei", poika sanoi. "En minä pelkää. Pane ovi lukkoon. Ei ne minua löydä."
Tyttö sulki oven veljen pienten, kalpeiden kasvojen edestä ja väänsi avainta lukossa. Sitten hän sujautti avaimen taskuunsa"
Eletään vuotta 1942, ranskalainen juutalaistyttö Sarah viedään äidin ja isän Pariisilaiselle pyöräilystadionille, jonne Ranskan poliisi kerää alueen juutalaisia, joiden lopullinen päämäärä on Auschwitzin keskitysleiri. Ratsian yhteydessä Sarah piilottaa pikkuveljensä lastenhuoneessa olevaan piilokomeroon, sillä hän luulee pääsevänsä pian takaisin kotiin. Karu totuus paljastuu Sarahille kuitenkin, sillä juutalaiset viettävät päiväkausia pyöräilystadionilla huonoissa olosuhteissa ja sieltä heidät kuljetetaan Pariisin lähistöllä oleville leireille, josta myöhemmin kuljetetaan ihmiset Puolaan. Avain polttelee Sarahin taskussa ja huoli pikkuveljestä on kova. Sarah päättää karata pelastamaan pikkuveljensä.
60 vuotta myöhemmin amerikkalainen toimittaja Julia alkaa tehdä juttua järkyttävästä pakkosiirrosta. Tutkimusten edetessä Julia alkaa löytää johtolankoja, jotka yhdistävät pakkosiirron hänen aviomiehensä sukuun. Julia alkaa tutkia juttua tarkemmin ja ymmärtää kytkökset suvun ja Sarahin välillä...
"Sen miten Sarah Starzynski oli ilmaantunut elämääni. Miten olin päässyt perille hänen kauheasta salaisuudestaan. Ja mikä kytkös hänellä oli mieheni sukuun..."
Kirja oli kaikessa järkyttävyydessään todella hyvä. Suosittelen lukemana kirjaa yksin kera nenäliinapaketin <3
(kursivoidut tekstit lainattu kirjasta, kuva www.lukeminen.fi-sivustolta)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ilahduttaa :) Pahoitteluni, että jouduin ottamaan sanavahvistuksen jälleen käyttöön - roskakommenttien määrä alkoi olla niin hurja...